Lontoossa vaikuttava professori Guy Standing on kirjassaan Plunder of the Commons: A Manifesto for Sharing Public Wealth tarkastellut punertavien silmälasien lävitse Brexitin vaikutuksia niin Euroopassa kuin koko maailmassa. Juttua lukiessani tuli mieleeni Jaakko Juteinin riimitys, joka ei ehkä tarkalleen mennyt seuraavasti: ”Valistus on hukutettu, kansan tahto vaiennettu.. ” Tuntuu, että demokratiasta on jäljellä enää haamu ja sekin on kidnapattu ainakin, jos katsoo entisen merirosvovaltion tilannetta.
Britannian kansanäänestyksessä vuonna 2016 annetuista äänistä 37% kannatti maan eroa EU:sta, mutta vanha plutokraattinen järjestelmä mahdollisti sen, että 56% parlamenttipaikoista meni eroa kannattaville konservatiiveille. Konservatiivien vaalituesta suuri osa tuli ulkomailta (Australia, Uusi-Seelanti, Venäjä). Näistä australialaissyntyinen yhdysvaltalainen mediamoguli Rupert Murdoch lienee ollut merkittävin yksittäinen tukija. Sivustatukea antoi enemmän tai vähemmän julkisesti presidentti Trump. Vaalien voittojuhlan Boris Johnsonille järjesti Lontoon ’palatsissaan’ entinen KGB:n vakooja.
Johnsonin uusi hallitus paljasti välittömästi plutokraattiset sympatiansa. Johnson ja Trump tulevat todennäköisesti allekirjoittamaan kauppasopimuksen, joka mahdollistaa UK:n terveyssektorin yksityistämisen syventämisen eli alan amerikkalaisten yritysten invaasion saarelle. Japanilainen autonvalmistaja Nissan sai 21 miljoona punnan lupauksen, jos ei siirrä tuotantojaan mantereelle.
Thatcherin ja Reaganin luoman kapitalistisen järjestelmän tavoitteena oli suunnata pääosa maailman finanssituotoista USA:an ja Englantiin. Kun 1970-luvulla USA:n finanssisektorin tuotto oli yhtä suuri kuin maan bkt, niin nyt se on 3,5-kertainen. Finanssituotoiksi lasketaan muun muassa immateriaalioikeuksista tulevat tuotot. Niitä koskeva vuoden 1994 sopimus oli USA:lle erittäin edullinen ja Kiinan omaperäinen tulkinta sen noudattamisesta on ollut yhtenä syynä nykyiseen kauppasotaan.
Trump ja Johnson selkeästi pyrkivät myötävaikuttamaan siihen, että EU pysyisi pirstaloituneena ja kaoottisuus lisääntyisi, jolloin sen painoarvo maailman taloudessa ja politiikassa pysyisi vähäisenä. Nyt kun UK on ’hoidettu’, seuraava kohde on Italia, missä populistinen äärioikeisto on sekoittanut maan demokratiaa. Kaikki tämä ’sataa myös Putinin laariin’. Mitä kaikkea on näiden kolmen herran kesken sovittu myös suullisesti, on suuri kysymysmerkki.
Niinkuin jokaisella on oikeus ryypätä itsensä hengiltä, niin myös maalla on oikeus poliittiseen itsetuhoon, mutta viisasta ei kumpikaan oikeuden käyttö ole. Meillä sote on hyvä esimerkki itsetuhoisesta toiminnasta, kun ulkolaisten yritysten etuja ajetaan yksityistämällä terveysala, mikä jo lyhyessä ajassa johtaa ulkomaisiin monopoleihin. Toinen kummallisuus on hävittäjähankinta. Kuinka on mahdollista, että edes pyydetään tarjouksia tulevilta epäluotettavilta kumppaneilta, jotka ovat valmiit myymään luottamuksen 30 hopearahasta kenelle vain. Kun jokin ei toimi, etsitään ratkaisuja. Mutta kun toimintahäiriön syynä ovat ne, jotka joutuvat etsimään ratkaisuja, niin meillä on ongelma. ”Kuka valvoo konsuleita?”..